vuokraajana Kinspiring-palvelussa

Alkuvuodesta löysin verkosta Kinspiring-palvelun. Palvelussa voi vuokrata lastentarvikkeita laidasta laitaat: rattaista matkasängyihin ja turvaistuimiin. Liittymällä palveluun, voi sekä toimia itse vuokranantajana että vuokraajana. Omista lapsista nuorempikin on pian ratasiän ylittänyt, mutta ihan vielä en rattaista luovu. Satunnaisesti hän vielä niissä istuu, ja olen varma että jos nyt rattaat myyn eteenpäin, on heti seuraavalla viikolla niille tarvetta. Rattaat siis nököttävät viikosta toiseen lähes käyttämättömänä eteisessä.
Rekisteröidyin itse vuokranantajaksi Kinspingiin ja laitoin rattaat ja pari muuta tarviketta tarjolle vuokrattavaksi. Viime viikolla sain ensimmäisen vuokrauspyynnön! Olin iloisesti yllättynyt, koska olin hieman epäileväinen kysyisikö kukaan koskaan minulta mitään vuoralle; emmehän asu pääkaupunkiseudulla vaan pienehkössä kunnassa, toki kasvukeskuksen vieressä.

Rattaat lähtivät siis viikonlopuksi reissuun, kaikki meni kuten pitikin ja tänään kilahti vuokraraha tililleni! Ihan huippua, että lähes toimettomana lojuvat rattaat tienasivat muutaman euron!
Homma toimii siis niin, että rekisteröitymisen jälkeen omalle profiilille ladataan ilmoitus vuokralle annettavasti tuotteesta. Ilmoitukseen tulee laittaa kuva ja esittely tuotteesta, sijainti ja vuokraushinta sekä mahdollisesti jotain ehtoja vuokra-ajasta tai korvauksesta, jos vuorattavalle tuotteelle sattuu vahinko. Vuokraaja puolestaan etsii vuokralle haluamansa tuotteet, klikkailee "vuokraa" ja maksaa samantien. Tällöin vuokranantajalle tulee vuokrauspyyntö, jonka hän joko hyväksyy tai hylkää. Hyväksytyn pyynnön jälkeen sovitaan noudot ja palautukset ja vuokrauksen päätyttyä vuokraaja käy vielä hyväksymässä toteutuksen, jolloin raha siirtyy vuokraajan tilille. Jos vuokraaja ei jostain syystä käy hyväksymistä tekemässä, siirtyy raha jokatapauksessa kahden päivän kuluttua vuokra-ajan päättymisestä. Ei siis ole vaaraa, että joku hakisi tuotteen vain "lainaan" eikä maksaisi, koska maksu varataan vuokraajan luottokortilta jo varausvaiheessa. Itse palvelu veloittaa 8% tai vähintään 4€ välityspalkkiota, joten se kannattaa huomioida hinnoittelussa.
Riskinä tietysti on, ettei tavaraa palauteta tai se rikkoutuu, mutta palvelun kautta vuokralle antajan ja vuokraajan välille syntyy kirjallinen vuokrasopimus ja palvelu auttaa jos ongelmia tulee.

Tästä innostuneena olen jo suunnitellut laittavani alkukesästä palveluun myös lasten pelastusliivit vuokralle. Ne voisivat olla kesällä kysytty tuote, eikä joka kotiin kannata omia liivejä hankkia jos käyttö on vähäistä.

Lisää vakuutuksista

Vakuutukset jäivät kaivelemaan mieltäni ja varsinkin sen jälkeen kun luin Metsätalousinsinöörin blogista hänen autovakuutuskilpailutuksestaan, päätin vielä yrittää. En tehnyt yhtä perusteellista ja pitkäjänteistä kilpailutusta kuin hän, mutta jotain sain aikaan.

Lähtötilanne, Lähitapiola:
Auton vakuutus on ollut Lähitapiolassa ja vuodessa sille on tullut hintaa 262€, sisältäen liikennevakuutuksen ja osakaskon. Tästä saadaan S-bonukset, jotka ovat laskun maksukuukaudelta 5% eli vakuutukselle jää hintaa 249€.

OP Pohjola:
Kysyin ensimäisenä tarjousta OP Pohjolasta. Heidän tarjouksensa oli 232€ eli heti kolmekymppiä halvempi kuin Lähitapiolan. Tämän hinnan sai kuitenkin vain keskittämällä ja siihen tarvittiin useampi vakuutus. Toiseksi vakuutukseksi kaupattiin 15€:n pysyvän haitan-vakuutusta eli kokonaishinnaksi näille kahdelle olisi tullut 247€/v. Toki olisin tuolla summalla saanut kaksi vakuutusta, mutta halusin autovakuutuksen, en muuta.

If:
Toisen tarjouskyselyn tein If:n verkkolaskurilla, joka antoi vuosihinnaksi 274€. Perheemme vakuutuksista suurin osa on If:ssä, mutta koska meillä ei ole siellä autovakuutusta, olemme etuasiakastasolla 1 ja saamme alennusta 10% + lisäprosentin miehen ammattiliiton kautta, yhteensä 11%. Soitin vielä If:n asiakaspalveluun ja kyselin puhelimitse parempaa autovakuutustarjousta sekä lisätietoja etuasiakas-alesta. Puhelimessa sain tingittyä autovakuutuksen vuosihinnaksi 256€ ja tämän lisäksi koko vakuutuskokonaisuudestamme tulisimme saamaan jatkossa -15% + se liiton tuoman ylimääräinen prosentin eli -16%. Tähän tarjoukseen tartuin ja nyt mennään seuraavaan kilpailutukseen saakka autovakuutus If:ssä.
Kaikki If:n vakuutusmaksumme (talo, lapset, koira ja mies) ovat yhteensä n. 2000€ vuodessa. Tästä olemme saaneet aiemmin 220€ etualennusta ja jatkossa se on 320€. Eli vaikka autovakuutuksen hinta nousi muutaman euron, syntyy kokonaissäästöä satasen verran.

Parin viikon aikan olemme irtisanoneet kaksi vakuutusta ja kilpailuttaneet autovakuutuksen. Näistä säästöä on tullut yhteensä 450€/v. Aika hyvin, vai mitä?

Vakuutukset tarkastelussa

Meidän perheessä on pyritty varautumaan ja vakuutettuna on kaikenlaista: vanhemmat ja lapset, koirat, talo, irtaimisto, autot ja matkatavarat. Ja vakuutusmaksuja kertyy vuodessa yli 3000€:n verran. Viime vuoden aikana lapset kävivät muutaman kerran yksityisellä lääkärillä, samoin itse kävin pariin otteeseen, kotivakuutus korvasi yhden huonekalun ja yksi koirista sairasti enemmän. Korvauksia tuli ehkä saman verran mitä vuoden aikana vakuutusyhtiöön tuli maksettu, mutta näin ei todellakaan ole joka vuosi. Pääasiassa olemme vakuutushtiöille erittäin kannattavia asiakkaita, jotka maksavat huomattavasti enemmän kuin vaativat korvauksia.

Vuoden alussa uskaltauduin tekemään päätöksen jota olen pitkään harkinnut. Irtisanoin yhdeltä koiristamme vakuutuksen. Jo pelkästään koirien vakuutukset maksavat meillä tällä hetkellä n. 800€/vuosi. Ajatukseni on, että irtisanon koirien vakuutuksia ja laitan vastaavan summan säästöön, rahastoon tai suoraan tilille, ja tällä tavoin kerään puskia sitä pahaa päivää varten kun joku koirista on kipeänä. Jos hyvin käy, kaikki pysyvät ehjinä ja raha jää itselleni. Aika näyttää miten käy ja oliko tämä vakuutuksen irtisanomispäätös kannattava.

Tarkastelimme myös muut vakuutukset läpi. Autojen vakuutuksia yritimme kilpailuttaa, mutta laihoin tuloksin. Vuosi sitten kilpailutetut vakuutukset olivat edelleen halvimmasta päästä. Ja vaikka yksi yhtiö mainostaa parhaillaan -30% kaskovakuutuksia; ei hinta ollut siltikään meille kannattava, ainakaan sen jälkeen kun huomioimme keskittämisalet ja mahdolliset vakuutuksista saatavat s-bonukset.
Matkatavaravakuutus sen sijaan osoittautui turhaksi, koska myös kotivakuutuksemme korvaa matkatavarat, hieman suuremmalla omavastuulla, mutta korvaa kuitenkin. Se lähtikin irtisanottavaksi ja säästöä tulee 63€/v. Ja tätäkin olemme maksaneet, kaksikymmentä vuotta..? Yhden matkapuhelimen se on sinä aikana korvannut. Tuli siis sillekin puhelimelle melkoinen hinta.

Vakuutukset läpikäymällä saimme säästöä tulevalle vuodelle kahden irtisanotun vakuutuksen verran, yhteensä n. 350€. Nyt sormet ristiin ja toivomaan, että juuri tämä koira pysyy jatkossakin terveenä ja ehjänä, matkatavaroilla ei ole niin väliä.


Katsaus tammikuuhun

Vuoden alussa päätin seurata perheemme kulutusta hieman tarkemmin. Minulla ei ole ihan selkeää käsitystä siitä mihin raha oikein menee ja minkä verran sitä eri juttuihin kuluu.
Käytössä minulla on excel, johon kirjaan menot lajeittain. Kovin tarkkaan en ole menoja eritellyt, mutta kategorioista löytyy asuminen, ruoka, vaatteet, polttoaine, vakuutukset, harrastukset, säästöt ja sijoitukset jne. Näistä kaikista ei saa kuukausikulutusta, koska esimerkiksi vakuutusmaksut tulevat meidän perheessä neljästi vuodessa maksettavaksi, joten ne tulen jakamaan vasta vuoden lopussa kuukausittaiseksi summaksi. Jos siis jaksan tätä kirjaamista koko vuoden; aika näyttää.

Ruokaan tammikuussa kului todella vähän, 354€. Tämä tuskin on normaalin kuukauden totuus, koska tammikuussa söimme pakastinta ja kaappeja ahkerasti tyhjäksi ja lisäksi olimme osan tammikuun ensimmäisestä viikosta kylässä, sukulaisten ruokittavana.
Poltoaineen kulutus puolestaan kauhistuttaa, 400€. Automme siis nielivät enemmän mitä nelihenkinen perheemme. Tietysti myös tässä näkyy samainen sukulointi ja pitkät automatkat, mutta huh, 400€!

Asumiseen meni 230€, sisältäen sähkön ja jätehuollon. Lainanlyhennystä en laske asumiskustannuksiin, vaan säästöihin. Asumiskulut ovat melkoinen mysteeri itselleni ja mielenkiinnolla seuraan mikä tulee olemaan vuoden saldo. Tuo tammikuun summa pitää sisällään joulukuun sähkönkulutuksen ja viimeisen puolen vuoden jätehuollon, eli mitään johtopäätöksiä tuosta ei voi tehdä. Noiden ns. pakollisten menojen lisäksi vuoteen tulee mahtumaan varmasti usempi pienempi tai suurempi remontti/fiksaus, sekä ainakin vesi ja kiinteistövero.

Vaatteisiin kului 180€, mikä tuntuu suurelta siihen nähden että mielestäni emme ostaneet mitään. Miehelle tuli kuitenkin tilattu alkuvuodesta Elloksen alesta parit farkut, toiselle tytöistä Prismasta ensitalveksi talvitakki -40% alesta. Kaikille ostettiin myös muutaman euron juttuja kirppikseltä. Minulla oli ajatuksena katsoa kuinka pitkään vuotta pystyn olemaan ostamatta itselleni yhtään uutta vaatetta. Muokkasin sitä kuitenkin heti tammikuun alussa muotoon, kuinka pitkään pystyn olemaan ostamatta yhtään vaatetta kaupasta uutena, eli kirppiksellä voi tehdä myös itselleni löytöjä, kunhan ne ovat järkeviä ja tulevat tarpeeseen.

Säästöön ja sijoituksiin saimme reilun tuhat euroa, joka pitää sisällään asuntolainanlyhennyksen. Lisäksi sain pari pientä myyntiä Torissa ja paikallisessa fb-kirppisryhmässä, ja nämä rahat käytin ensimmäiseen Trine-joukkorahoitukseen, josta onkin aiempi postaus.

Muovi, muovipussit, -kassit ja kierrätys

Olen törmännyt viimeisen vuoden aikana jatkuvasti muoviin liittyvää uutisointiin. Tuskin siltä on kukaan muukaan välttynyt. On surullista lukea ja nähdä miten maailman hukkuu muoviin ja muovijäte voi olla yksi aikamme pahimmista luonnonkatastrofeista. Muovia ei kellu vain maailman merissä jätelauttoina, vaan sitä on ilmassa, maaperässä sekä juomavedessä. Meistä jokaisessa on muovia ja mitä se aiheuttaa, se onkin toinen surullinen juttu.

Oman "muovisen jalanjälkeni" pienentämiseen olen keksinyt muutaman keinon. 

 1. Ostopäätöstä tehdessä mietin ensiksi tarvitsenko todellakin jokaisen muovisen härpäkkeen tai olisiko vastaava tuote saatavilla jostakin muusta materiaalista tehtynä. Ja lisäksi olen pyrkinyt välttämään sen tuhanteen erilliseen muoviin käärittyjä juttuja. En vain ymmärrä miksi jotkin asiat täytyy yksittäispakata (muoviin) ja kääriä vielä koko homma omaan (muoviseen) pakkaukseen.

2. Olen pyrkinyt  käyttämään kestokassia kauppareissuilla. Jotta kassi ei unohtuisi kotiin, vien autoon valmiiksi usemman kassin. Kannan myös käsilaukussa yhtä kangaskassia muita kun ruokaostoksia varten. Viimeisen vuoden aikana olen törmännyt useammankin kerran siihen, että vaatekaupassa ja jopa eläinkaupassa minulta kysyttiin haluanko ostaa maksullisen muovikassin. Pidän tätä erittäin postiivisena asiana. Sillä hetkellä tulee todellakin ajatelleeksi "tarvitsenko oikeasti muovikassia, kulkisitko ostokset laukussa, kädessä tai siinä kangaskassissa?". Aiemmin ostos olisi todennäköisesti pakattu suoraan muovikassiin sen kummemmin kyselemättä, ja itse olisin sen ottanut vastaan mukisematta.
Turhan muovin välttämisen lisäksi, maksullisten muovikassien ostamatta jättäminen oikeasti säästää rahaa.  Meidän perheessä ruokakaupassa käydään 1-2 kertaa viikossa ja ruokaa ostetaan pari kolme muovikassillista kerralla eli 5 kassia viikossa. Kassi maksaa noin 0,20 euroa eli euron viikossa, reilu viisikymppiä vuodessa. Tähän päälle vielä vaatekauppojen maksullisest muovikassit.
Osa kuluttajista varmasti perustelee muovikassin sillä, että sen voi käyttää roskapussina, tai tietysti uudelleen kauppakassina. Roskapussiksi se on kuitenkin todella kallis! Roskapussirullan, jossa on yleensä 100 pussia, saa parilla eurolla, joten selitys on huono. Roskapussiksi käy myös mikä tahansa muukin pussi: hedelmäpussi, vaippapaketin pussi tai suurempi sämpyläpussi. Meillä hedelmiä ei pakata kestokassiin tästä syystä, mikä tietysti on ristiriidassa muovijätteenvähentämisen kanssa. Ja ne pienemmät leipäpussit hyödynnämme koirankakkapusseina.

3. Kierrätys. Meidänkin kotinurkilla muovin on voinut kierrättää reilun vuoden ajan. Hankin muovijätteelle Ikean kannellisen laatikon, johon mahtuu perheen runsaan viikon muoviroskat (tässäkin tunnen piston sydämessä: laatikkohan on muovia). Kauppareisulla nappaan laatikon mukaan ja käyn tyhjentämässä keräyspisteelle. Meidän talouden sekajätteen määrä on pienentynyt huomattavasti muovinkeräyksen myötä ja tällä hetkellä sekajätettä tulee keskimäärin 3-4 hedelmäpussillista viikossa. Ja kunhan pienempi mukelo oppisi kuivaksi, sekajätteen määrä putoaa reilusti tämän hetkisestäkin. Jälleen pisto sydämeen: lapsi käyttää nykyisin vain kertisvaippoja, mutta on kyllä pienempänä käyttänyt kestovaippojakin.
Kierrättämällä säästää oikeasti myös jätekuluissa. Omassa kunnassa yksi sekajätteen tyhjennyskerta maksaa noin 6 euroa. Roska-auton käydessä kerran viikossa tulee vuosikuluiksi 312 euroa. Jos tyhjennys tehdäänkin vain joka toinen viikko tai jopa vain kerran kuukaudessa, säästö on huomattava. Kesäaikaan kerran kuukaudessa tyhjennys on aiheuttaa ikävän hajuhaitan, mutta jätehuollon kanssa on sovittavissa kesäajaksi tihempään tyhjennysväli ja talvikaudeksi harvempi.
Kerros- tai rivitaloasujan ei kannata tässä kohtaa miettiä, ettei omalla kierrättämisellä voi säästää. Jos taloyhtiössä edes puolet asukkaista kierrättäisivät, voisi myös taloyhtiön jätehuoltoa harventaa ja vaikutus näkyisi mahdollisesti vastikkeessa tai vuokrassa. 

Kaapin täyteen pesuaineita ja kosmetiikkaa

Pesuaineet ja kosmetiikka alkoi olla vähissä ja päätin kerralla täydentää varastoja oikein kunnolla. Olen aiemminkin kirjoitellut Luxplussa...